Hanki koira, älä sydänoireita – 15 uutta faktaa sydäntaudeista

Sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat melkein puolet työikäisten kuolemista Suomessa. Meillä miehillä on suurempi todennäköisyys sairastua kuin naisilla.

Tietämys muun muassa elintapojen merkityksestä sydänsairauksien hoidossa ja ehkäisyssä lisääntyy jatkuvasti. Uutta tutkimustietoa ilmestyy jo solkenaan.

Syksyn ajalta poimin Uutispalvelu Duodecimin tarjonnasta 15 kiinnostavaa tutkimustulosta.

1. Sydänpotilas hyötyy liikunnasta jopa tervettä enemmän

Liikunta on toki hyväksi kaikille, mutta me sydänpotilaat saamme siitä erityisen paljon hyötyä.

Sama määrä liikuntaa antaa sydänpotilaille enemmän lisävuosia kuin terveille. Jokainen 150 minuutin lisäys kohtuullisen raskasta liikuntaa viikossa pienentää sydänpotilaan riskiä kuolla 14 prosentilla.

Sydänpotilaat hyötyvät suurista liikuntamääristä jopa enemmän kuin terveet. Sairaudesta huolimatta yli 300 minuuttia viikoittain liikuntaa harrastavien potilaiden kuolleisuus on samalla tasolla ja jopa vähäisempää kuin terveiden, jotka liikkuvat yhtä paljon.

2. Yksinäisyys tappaa

Itsensä yksinäiseksi kokevat sydänpotilaat näyttäisivät olevan muita suuremmassa vaarassa menehtyä vuoden sisällä sairastumisesta. Yksinäiset saattavat myös sairastua sydän- ja verisuonitauteihin muita todennäköisemmin.

Yksinäiseksi itsensä kokevat miehet menehtyvät kolme kertaa ja naiset kaksi kertaa todennäköisemmin kuin potilaat, jotka eivät ole yksinäisiä. Yksinäisyyden lisäksi yksin asuminen liittyy suurentuneisiin riskeihin, mutta vain miehillä.

3. Stressi lisää sydänoireita

Akuutti stressitilanne voi heikentää verisuonten sisäpintojen toimintaa. Sydän- ja verisuonitauteja sairastavilla tämä suurentaa uusien sydänoireiden vaaraa.

Vaikka stressi on yhdistetty verisuonimuutoksiin aiemminkin, tätä ennen muutosten ei ole osoitettu liittyvän myös varsinaisiin sydänoireisiin.

Myös traumaperäistä stressihäiriötä potevat sairastuvat tavallista todennäköisemmin sydämen eteisvärinään. Stressihäiriö on tätä ennen yhdistetty moniin muihin sydän- ja verisuonitautioireisiin, mutta eteisvärinää koskeva havainto on uusi.

Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriöistä. Eteisvärinä suurentaa varsinkin aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa muun muassa sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä. Traumaperäinen stressihäiriö kehittyy traumaattisen kokemuksen seurauksena. ’

4. Unettomuus sairastuttaa

Unettomuudelle perimänsä takia alttiit sairastuvat myös sydän- ja verisuonitauteihin muita todennäköisemmin.

Tuoreet havainnot vahvistavat näyttöä siitä, että unettomuus ja unihäiriöt voivat suurentaa riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.

Kroonista unettomuutta potee noin 10 prosenttia suomalaisista, mutta tilapäistä unettomuutta on noin joka kolmannella aikuisella.

5. Tupakoiva altistaa lapsensa eteisvärinälle

Passiiviselle tupakoinnille kotonaan altistuvat sairastuvat aikuisena eteisvärinä-rytmihäiriöön muita todennäköisemmin. Osittain vaikutus johtuu siitä, että tupakoivien vanhempien jälkeläiset myös tupakoivat itse useammin.

Jälkeläisen eteisvärinäriski suurenee tasaisesti mitä enemmän hänen vanhempansa ovat tupakoineet kotona. Riski suurenee 18 prosenttia jokaista päivittäin poltettua 20 savuketta kohden.

6. Koiranomistajat pärjäävät sydänkohtauksen jälkeen

Koiranomistajien tiedetään sairastuvan muita harvemmin sydän- ja verisuonitauteihin, mutta myös heidän ennusteensa on parempi sairastumisen jälkeen.

Koiran omistavien riski menehtyä sydäninfarktin tai aivoinfarktin jälkeen on noin kolmanneksen pienempi kuin muiden potilaiden. Heidän oireensa myös uusiutuvat harvemmin kuin potilaiden, joilla ei ole koiraa.

7. Vähän nukkuvat sydänpotilaat kuolevat nuorempina

Lyhyet yöunet saattavat lisätä sydänpotilaiden terveysriskejä entisestään.

Haitat näkyvät alle kuusituntisia yöunia nukkuvilla. Sydäntauteihin jo sairastuneella riski kuolla on tällöin kolme kertaa suurempi kuin yli kuusituntisia yöunia nukkuvalla potilaalla.

8. Päiväuni kannattaa pari kertaa viikossa

Muutaman kerran viikossa päiväunia nukkuvat saattavat säästyä sydän- ja verisuonitautioireilta hieman muita todennäköisemmin.

Päiväunia 1–2 kertaa viikossa nukkuvien sairastumisriski on noin puolet pienempi kuin niiden, jotka eivät nuku päiväunia. Tätä useammat päiväunet eivät vaikuttaneet sairastumisiin.

9. Vanhemman eteisvärinä kohonnut riski jälkeläisille

Eteisvärinä-rytmihäiriö näyttäisi kehittyvän tavallista todennäköisemmin henkilöille, joiden vanhemmista ainakin toinen on sairastunut eteisvärinään.

Riski sairastua eteisvärinään on noin 60 prosenttia suurempi niillä, joiden vanhempi sairastaa eteisvärinää.

10. Hiljainen sydäninfarkti äkkikuoleman riskitekijä

Hiljaiset sydäninfarktit eivät välttämättä aiheuta minkäänlaisia oireita, mutta ne voivat olla seurauksiltaan vähintään yhtä kohtalokkaita kuin varsinaiset sydäninfarktit.

Hiljaiset infarktit ovat yleisimpiä miehillä ja iäkkäillä. Hiljaisen infarktin saaneiden äkkikuolema sattuu usein liikunnan aikana.

Sydäninfarkti on äkillisen hapenpuutteen aiheuttama vaurio sydänlihaksessa. Yleensä se aiheuttaa kovaa ja jatkuvaa puristavaa kipua. Hiljainen, vähäoireinen infarkti voi puolestaan muistuttaa närästystä ja aiheuttaa esimerkiksi pahoinvointia, heikotusta tai hikisyyttä.

Varsinkin vanhuksilla, diabetesta tai munuaisten vajaatoimintaa sairastavilla ja muistihäiriöisillä kipu saattaa kokonaan puuttua. Mahdollisesti jopa puolet sydäninfarkteista jää tunnistamatta.

11. Pitkä beetasalpaajakuuri ei aina hyödytä

Sydäninfarktipotilaita hoidetaan beetasalpaajalääkkeillä, koska ne vähentävät sydämen kuormitusta ja parantavat potilaiden ennustetta, mutta lääkitystä ei todennäköisesti kannattaisi jatkaa vuosikausia. Hyötyjä ei juurikaan näy enää kolmen vuoden kuluttua infarktista.

Noin puolet potilaista sairastuu sydänoireisiin viiden vuoden seurannan aikana riippumatta siitä, ovatko he kolmen vuoden kohdalla beetasalpaajalääkityksellä vai eivät.

12. Uraatti eteisvärinän riskitekijä

Eteisvärinä-rytmihäiriö näyttäisi kehittyvän herkemmin potilaille, joiden veren uraattipitoisuus on suuri. Myös uraattipitoisuuden suurentuminen vuosien varrella suurentaa sairastumisriskiä. Uraatti eli virtsahappo on keskeinen kihdin aiheuttaja.

Eteisvärinä kehittyy noin kaksi kertaa todennäköisemmin niille, joiden veren uraattipitoisuus on suurin. Riski on vielä suurempi, jos uraattipitoisuuden lisäksi myös tulehdusmerkkiaineena käytetyn CRP-proteiinin tasot ovat koholla.

13. Vähähiilihydraattinen ruokavalio suurentaa eteisvärinän riskiä

Vähähiilihydraattinen ruokavalio on tehokas ja nopea laihdutuskuuri, mutta hiilihydraattien vähentäminen saattaa samalla suurentaa riskiä sairastua eteisvärinä-rytmihäiriöihin.

Eteisvärinäriskin on havaittu suurentuvan tasaisesti mitä vähemmän hiilihydraatteja ruokavaliossa on.

14. Älykello voi auttaa eteisvärinän tunnistamisessa

Älykellon ja älypuhelimen yhdistelmä näyttäisi olevan varsin tarkka tunnistamaan eteisvärinä-rytmihäiriöitä. Älykellot voisivatkin todennäköisesti auttaa eteisvärinäpotilaiden pitkäaikaisseurannassa.

Apple Watch -älykellolla tehdyssä tutkimuksessa on saatu vahva osoitus älykellojen ja mittausrannekkeiden sopivuudesta eteisvärinän seurantaan.

15. Omega-6-rasvahapot sopivat sydänoireiden ehkäisyyn

Omega-6-rasvahapot ja varsinkin linolihappo voivat ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja ja siksi niiden kannattaisikin kuulua kaikkien ruokavalioon.

Omega-6-rasvahappoja on paljon muun muassa kasviöljyissä, kasvimargariineissa, pähkinöissä ja siemenissä.

Lähde: Uutispalvelu Duodecim

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ariliimatainen/hanki-koira-ala-sydanoireita-15-uutta-faktaa-sydantaudeista/